Archives for kesäkuu 2021

Flunssa – monissa muodoissaan – on kissapopulaatioiden vakiovieras. Kun rokottamattomat kissat epäsiisteissä oloissa lisääntyvät ja asuvat yhdessä, mikä muukaan lopputulos voisi olla?

Flunssa – no big deal?

Kissaflunssalla tarkoitetaan kissojen hengitystieinfektioita, jotka aiheutuvat tavallisesti viruksista, kuten herpes- ja kalikiviruksista, bakteereista tai molemmista.

Helpoimmissa tapauksissa kissaflunssa menee ohi – joskin kissa jää viruksen kantajaksi ja voi tartuttaa muita kissoja myös oireettomana. Vaikeimmissa tapauksissa oireet uhkaavat henkeä: kissan hengitys takkuaa, kuume voi nousta vaarallisen korkeaksi ja ruokahalu vähenee. Syömättömyys vie kissan nopeasti heikkoon kuntoon. Erityisesti pennut ja kissat, joiden vastustuskyky on alentunut, ovat vaarassa sairastua vakavasti. Kroonistuessaan flunssaoireet ovat jatkuvia tai toistuvia.

Rokote suojaa kissaflunssalta muttei estä sitä. Stressi alentaa kissan vastustuskykyä ja siksi stressittömyys on olennaista flunssaoireiden puhkeamisen ehkäisemisessä. Stressiä aiheuttaa esimerkiksi maisemanvaihdos, eikä ole epätavallista, että kissa alkaa oireilemaan muuttaessaan pihalta esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksen tiloihin. 

Flunssapotilaita hoidetaan monin tavoin

Yhdistyksellä flunssaiset kissat pidetään visusti omassa karanteenihuoneessa ja hygieniasta pidetään huolta. Flunssapotilaita hoitaa eri ihminen kuin muita toimitilan kissoja. Vuotavia neniä ja silmiä putsataan keittosuolaliuoksella ja kissoille annetaan vastustuskykyä vahvistavaa lisäravinnetta. Kissojen tukkoisuutta voidaan helpottaa höyryhengityksellä. Kissojen kuume mitataan. Kissojen ruokailua tarkkaillaan ja mikäli kissa ei syö, sitä tukiruokitaan ruiskulla. Tarvittaessa eläinlääkäri määrää antibioottikuurin. Jos kuume nousee korkeaksi tai ruokahalu ei herää, kissa kiidätetään lääkäriin. 

Samaa kaavaa on noudatettu myös tämän populaation kissojen hoidossa. Hammasleikkauksia tai neuterointia ei voi tehdä jos kissa on kovin flunssainen. Erityisesti pieni Makita on nyt seurannassa: hengitys rohisee pahankuuloisesti. Röntgenkuvissa ei kuitenkaan havaittu poikkeavaa, joten antibioottikuuri tukihoitoineen jatkuu ja tarvittaessa se vaihdetaan toiseen. Kalikiviruksen aiheuttamat suun haavaumat ovat myös todennäköisesti vaikuttaneet hampaiden hurjaan kuntoon.

Auta meitä auttamaan

Lisäravinteet, röntgenkuvat ja antibiootit eivät ole ilmaisia. Voit auttaa työtämme lahjoittamalla:

• Mobilepay numero 67708
• keräystilillemme FI93 5730 0820 3289 34 (OKOYFIHH), viitenumerolla 2312

Otamme myös kiitollisina vastaan flunssapotilaille tarkoitettuja lisäravinteita kuten Flumaxia, jota kuluu paljon.

Rahankeräyslupamme numero on RA/2019/1078 29.11.2019. Rahankeräysluvan myöntäjä: Sisä-Suomen poliisilaitos

SUURI KIITOS KAIKILLE LAHJOITTAJILLE! Teidän avullanne työmme on mahdollista!

Voit lukea aikaisemmat osat tästä: osa 1 ja osa 2.

Kuvat Roosa, Eveliina ja Mari

OSA 2 – Hammaspeikko vieraana

Onko tarkoituksellista pitää eläimiä joiden terveydenhuolto jätetään tietoisesti huomiotta? Näin kävi artikkelisarjamme monisairaspopulaatiolle. Populaation jokaisen kissan hammasongelmat ovat vakavia laadultaan: monia hampaita puuttuu, suutulehdusta, runsaasti ientulehdusta, syöpymiä, kasvaimia sekä parondiittia (=hampaan kiinnityskudossairaus). Tämä kaikki aiheuttaa kissalle kipua, jota se ei varmastikaan ulkoisesti näytä, mutta sen voi huomata esimerkiksi syömisen vaikeutena, toistuvana suun alueen kosketteluna tai ulos tuotuna kielenä. Tämänkin populaation kissat ovat säyseitä ja ihania eivätkä vastustaneet terveystutkimuksia. Ehkäpä juuri siksi, että jatkuvat kivut olivat vieneet kissojen voimat. 

Miksi hampaat menevät tällaiseen kuntoon? Ja mitä voi tehdä tämän estämiseksi?

Kissa tarvitsevat monipuolista lihapitoista ravintoa. Usein populaatiokissat ovat nähneet nälkää jo emon kohdussa ja olleet huonolaatuisella ja vähäisellä ruoalla. Luomuravintoakaan ei riitä kaikille, jos kissoja on liikaa. Kissan keho ei kehity kokonaisvaltaisesti. Populaatioiden sisäsiittoisuudesta voi johtua kehityshäiriöitä, jotka johtavat suun sairastumiseen.

Kissan suu on hyvä tarkastaa ja hammaskivi poistaa säännöllisesti, vaikkapa jokaisen rokotuskäynnin yhteydessä. Näiden kissojen suuhun ei ole kukaan katsonut.

On myös syitä, joihin hyvälläkään kotihoidolla ei voi vaikuttaa. Kissoilla epäillään olevan synnynnäinen taipumus hammasongelmiin, koska ne ovat niin yleisiä, myös kotikissoilla.  Parondiitti on tällainen salakavala sairaus joka voi johtaa hampaiden tippumiseen pois. Sairaus alkaa hoitamattomana ientulehduksena, jonka voi laukaista esim. limakalvon haavaumia aiheuttava calicivirus. Bakteerit ja plakki pääsevät ientaskuihin, jolloin hampaan ympäryksen kiinnitykset heikkenevät, hammas löystyy ja lopulta irtoaa.

Lue lisää kissojen hammassairauksista esim.

https://pissasirkus.fi/2019/09/13/kissan-hampaiden-hoito-on-osa-kissan-perusterveydenhuoltoa/

https://omaelainklinikka.fi/kissojen-hammasongelmat/

 

Suun terveydestä on välttämätön huolehtia, koska se vaikuttaa kissan yleiskuntoon. Siksi tämänkin populaation suut hoidetaan. Siihen tarvitsemme sinunkin apuasi.

Voit lahjoittaa meille:

• Mobilepay numero 67708

• keräystilillemme FI93 5730 0820 3289 34 (OKOYFIHH), viitenumerolla 2312

Rahankeräyslupamme numero on RA/2019/1078 29.11.2019. Rahankeräysluvan myöntäjä: Sisä-Suomen poliisilaitos

Eräs toukokuinen viikonloppu kymmenkunta kissaa saapui yhdistyksen toimitilalle. Kissat olivat kilttejä, kesyjä ja hurmaavia. Kun tulijoiden kuntoa alettiin kartoittaa tarkemmin yksi kerrallaan, paljastui kuitenkin järkyttävä totuus.

Kissojen tietoihin kirjattiin seuraavaa: rohiseva hengitys, tulehtuneet silmät, räkää vuotavat nenät, punaisena helottavat ikenet ja suuhun mädäntyneet hampaat. Maanantaina eläinlääkärin tarkastuksessa yksi kissa päästettiin kipeän suukasvaimen vuoksi kärsimyksistään. Nuorin kissoista, pentu vielä, todettiin FIV-positiiviseksi.

Tiineitä emoja oli kaksi, joista toinen seniori-ikäinen, joka tähän mennessä on todennäköisesti synnyttänyt kymmeniä pentueita. Tiineille etsittiin pikimmiten ensikodit, joissa valmistautua synnytykseen valvovan katseen alla. Eikä hetkeäkään liian aikaisin: ensimmäinen emo synnytti lähes heti ensikotiin siirryttyään. 

Tästä pentueesta ei valitettavasti yksikään selvinnyt. Kissapopulaatioissa on runsaasti sisäsiittoisuutta, joka voi aiheuttaa pennuille vakaviakin kehityshäiriöitä. Yksi esimerkki on kitalakihalkio, joka löytyi kahdelta pennulta kolmesta. Kitalakihalkio estää pentuja imemästä maitoa ja niiden kohtaloksi koituu eutanasia. Luonnossa niitä olisi odottanut hidas ja tuskallinen kuolema. Kolmas pentu selviytyi ensimmäisestä yöstä, mutta lopulta sen voimat eivät riittäneet, vaan se nukkui pois yhden päivän ikäisenä. 

Tämä synnyttävä emo joutui sektioitavaksi synnytyskomplikaatioiden vuoksi. Samalla kissa steriloitiin, joten se ei enää koskaan joudu käymään läpi tiineyttä. Hoitotoimenpiteet eivät kuitenkaan lopu tähän. 

Tämä teksti on ensimmäinen osa artikkelisarjaa, jonka julkaisemme tästä monisairaasta populaatiosta. Tulevissa teksteissä kerromme kissojen suunterveyden surkeasta tilasta sekä flunssasta ja sen vaatimista hoitotoimenpiteistä – sekä toivottavasti myös onnellisia tilannepäivityksiä. Kustannukset tulevat nousemaan korkeiksi. Auta meitä auttamaan nämä ihanat kissat uuden elämän alkuun lahjoittamalla:

• Mobilepay numero 67708
• keräystilillemme FI93 5730 0820 3289 34 (OKOYFIHH), viitenumerolla 2312

Rahankeräyslupamme numero on RA/2019/1078 29.11.2019. Rahankeräysluvan myöntäjä: Sisä-Suomen poliisilaitos

Kuvat otti Katja, Katariina ja Mari

Nyt voit tukea työtämme tilaamalla My Safetyltä maksuttoman Suomen Kissaliiton turva-avaimenperän!

Avaimenperän avulla kadoneen avaimen tie takaisin oikealle omistajalle käy helpommin – se on vähän kuin oma tunnistesiru avaimellesi!

My Safetyn lahjoittaa jokaisesta tilatusta Kissaliiton turva-avaimenperästä 0,50e KKY:lle!

My Safety FB julkaisu aiheesta

Uutinen aiheesta My Safety sivustolla: KISSALIITTO JA MYSAFETY YHDISTÄVÄT VOIMANSA KISSOJEN ARVOSTUKSEN JA HYVINVOINNIN PARANTAMISEKSI

Tilaa oma avaimenperäsi tästä.