Toimitilan kuningattaresta parvekeruhtinattareksi

Kirjoittaja: Pasi Lammenranta & Virpi Koivula |  Kuvat: Pasi Lammenranta

Syyskuun kissan Maijan tytär Tupsu osoittautui voimakkaaksi persoonaksi, joka hallitsi toimitilan aulaa ylevällä olemuksellaan. Jopa pientä pompotusta oli havaittavissa, jos joku uhkasi valta-asemaa horjuttaa.  Tupsu matkusti Maija-äidin kanssa omaan kotiin Espooseen, jossa elelee mamman ja Piki-kissan kanssa. Seuraavassa tuoreita terveisiä kaksikon kotoa.

9.9.2019

Tupsu on varsin luottavainen, mutta Maija aristelee edelleenkin, tosin selvästikin pitää hajustani, koska tykkää loikoilla vaatteissani. Tytöt ovat oikein reippaita. Tänä kesänä on ollut varmaankin ennätysmäärä ampiaisia juuri Leppävaarassa Espoossa ja harva se aamu löytää niitä kuolleena, kun Tupsu on ollut täydessä touhussa. Viimeksi tänä aamuna oli Tupsulla taistelu ampiaisen kanssa ja ampiaisethan tuon aina häviävät. Sähinästä päätellen täysin pistoitta Tupsu ei siitä selvinnyt, mutta eivät näytä pahemmin haittaavan. Tupsu on oikea parvekekissa ja viettää varsinkin öisin siellä aikaa. Maija on vähän laiskempi. Usein öisin Tupsu tupsahtaa viereen makuuhuoneeseen kehräämään. Tupsullahan on upea turkki. Maija näyttäisi pitävän raksuista, kun taas Tupsu on lähes kaikkiruokainen. Tytöt ovat hämmästyttävän ketteriä ollakseen niinkin isokokoisia. Telineeseen kiivetään kattorajaan asti hetkessä. Piki on puolestaan sairastunut
sarkoomaan, joka on kaulassa, joten ei voida leikata. Alkuperäinen ennuste oli 3 viikkoa elinaikaa, mutta nyt on vielä elänyt yli 2 kuukautta. Syö edelleen hyvin ja liikkuu, mutta turkkia on kaulan ympäriltä lähtenyt. Eli tytöillä menee hienosti, mutta Pikin kanssa eletään nyt päivä kerrallaan. Pikihän on siis jo 10-vuotias, joten ihan nuoresta herrasta ei enää ole kyse.

12.9.2019

Piki on yllättäen jopa osoittanut piristymisen merkkejä. Sarkooma niskassa on kuitenkin kissalle paha sairaus. Elämme siis päivän kerrallaan.

Tytöillä on molemmilla muhkeat turkit, eikä huopaantumiselta ole vältytty. Tupsulta huopapaakun sain helposti leikattua ja turkki on taas hieno. Maijaa ei vielä kosketa. Vastauksena on sähinää ja topakka tassun isku. Maijan ehdoilla tietenkin edetään.

Turkin huopaantuminen on yleensä ilmeisesti pitkäkarvaisten ongelma. Tupsulla ja Maijalla on kyllä muhkeat turkit. Kenties esivanhemmissa on norjalaista metsäkissaa, Tupsu on vielä muutenkin tosi kookas.

Tupsu tykkää kovasti pureskella ruohoa. Parvekekautta on vielä melkein 2 kuukautta jäljellä, mutta marraskuun alussa on pakko lopulta laittaa ovi kiinni. Hieman oven raapimista voi siitä seurata, mutta aikaisintaan huhtikuussa ovet taas aukeavat.

Tytöt ovat oikein siistejä ja Maija jopa tapaa yleensä ilmoittaa, jotta laatikko putsattaisiin. Tupsu taas eilen nukkumaan mennessäni jutteli, kurnutteli ja naukui kovasti vieressä. Samalla kehräsi kovaa. Sitten tulikin kiire taas parvekerientoihin!