Kissan perusterveydenhuoltoa

Tällä kerralla eläinlääkärin palstalla käsittelen terveydenhuoltoon liittyviä perusasioita: kissan rokotusta, mikrosirutusta ja loishäätöä.

Rokotus

Rokottaminen on jokaiselle kissalle erittäin tärkeä, henkeä uhkaavia sairauksia ennaltaehkäisevä toimenpide. Vain terveen eläimen voi rokottaa, ja tästä syystä rokotuksen suorittaa eläinlääkäri. Ennen rokotusta eläinlääkäri tekee kissalle perusterveystarkastuksen, jossa vointi tarkistetaan. Joissain tilanteissa, kun kissa ei syystä tai toisesta ole käsiteltävissä, eläinlääkäri voi joutua rauhoittamaan kissan tutkimusta ja rokotusta varten.

Kissat rokotetaan Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) antamien kissan rokotussuositusten mukaisesti, ja rokotustarve vaihtelee suuresti kissan ympäristön ja kissapopulaation mukaan. Pennut saavat ensimmäiset rokotukset 12 ja 16-20 viikon ikäisinä, ja sen jälkeen kissa saa tehosterokotteen vuoden iässä. Tämän jälkeen rokotukset annetaan rokotevalmistajan ohjeen mukaan 1-3 vuoden välein rokotteesta riippuen.

Kissat rokotetaan kissaruttoa (panleukemia) ja kissaflunssia (rinotrakeiitti ja caliciviruksia) vastaan. Myös raivotautia eli rabiesta vastaan kissa on syytä nykyisin rokottaa.

Mikrosirutus

Mikrosiru on kissan henkilöllisyystodistus ja siten usein myös henkivakuutus. Mikrosiru laitetaan kissalla niskaan/lapojen väliin ihon alle, josta se on luettavissa mikrosirulukijalla. Mikrosiru voidaan laittaa kissalle terveystarkastuksen, rokotuksen tai sterilisaatio-/kastraatiotoimenpiteen yhteydessä. Mikrosirun laitto on yleensä kivuton toimepide, eikä käsiteltävissä olevaa kissaa tarvitse mikrosirutusta varten erikseen rauhoittaa.

Mikrosirun numero löytyy sirutetun kissan rokotus-/terveyskortista, johon se mikrosirutuksen yhteydessä merkitään. Mikrosirun numero ja (tuleva) omistaja on tärkeää ilmoittaa esimerkiksi Kissaliiton Omakissa-järjestelmän mikrosirurekisteriin, josta karkuteillä olevan kissan tulevaisuudessa mahdollisesti löytävä taho voi tarkistaa mikrosirun numeron. Myös turvasiru.fi- ja siruhaku-palvelut ovat sivustoja, joihin mikrosirunumero kannattaa ilmoittaa mahdollisen kissan katoamisen varalta.

Loishäätö

Kissa hoidetaan yksilöllisen tarpeen mukaan ulko- ja sisäloisten varalta. Ulkoloiset aiheuttavat kissalle epämiellyttävän olon lisäksi mahdollisesti iho- ja ulkokorvan tulehduksia. Sisäloiset aiheuttavat mm. pahoinvointia, oksentelua, ripulointia, karvan takkuuntumista ja kaasun kerääntymistä suolistoon. Runsas sisäloistartunta saattaa olla huonokuntoiselle kissalle kohtalokas. Loiset tarttuvat helposti kissoista toisiin, ja tästäkin syystä loishäätöohjelma suunnitellaan yksilöllisesti kissan mukaan. Loislääkkeitä on useita erilaisia, ja jokaiselle kissalle valitaan niistä tilanteeseen sopiva lääkitys.

Kissan yleisimpiä ulkoloisia ovat korvapunkit (Otodectes cynotis), jotka aiheuttavat kissalle epämiellyttävän olotilan ja kutinan lisäksi herkästi ulkokorvan tulehduksen ja kipua. Eläinlääkärin tutkimuksessa kissan korvat tähystetään, korvista otetaan näytteet mikroskopointia ja korvapunkkien toteamista varten. Myös kaikki samassa taloudessa elävät kissat (ja koirat) lääkitään asianmukaisesti, sillä korvapunkki tarttuu. Jos kissalla on ulkokorvan tulehdus johtuen punkkien olemassaolosta, myös se hoidetaan.

Kissojen sisäloisista yleisimpiä ovat suolinkaiset ja heisimadot, myös Giardia-alkueläimen aiheuttamia tartuntoja esiintyy jonkin verran. Sisäloiset tulee häätää asianmukaisesti, ja loishäätöohjelma suunnitellaan kissalle yksilöllisesti. Kissanpentujen huolellinen sisäloishäätö on erittäin tärkeää. Erityisesti suolinkaiset ovat pennuilla yleisiä, sillä pennut saavat su

olinkaistartunnan yleensä jo emältään. Lääkkeen annostusta valittaessa kissa tulee punnita huolellisesti. Vapaasti apteekista saatavissa loislääkkeissä on valmistekohtaiset ohjeistukset lääkkeiden annostuksista ja kuurien pituuksista, ja näihin tulee tutustua huolellisesti ennen lääkitsemistä.

Palstanpitäjämme Noora Sjögren aloitti syksyllä Ahlman Instituutissa osa-aikaisessa opettajan virassa ja keskittyy ravitsemus- ja kipupotilaisiin Tampereen kotipraktiikassaan. Hän toimii Helsingin Viikissä akupunktio- ja kipuklinikan sekä ravitsemusklinikan eläinlääkärinä. Samalla hän suorittaa ravitsemustieteeseen liittyviä jatko-opintoja ja valmistelee aiheesta väitöskirjaa.

Tämä artikkeli julkaistiin Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry:n jäsenlehdessä 2-2017.

Kuva: Noora Sjögren