Kaino

Kirjoittaja & Kuvat: Piia Pekkarinen

Kaino on tullut Kissojen katastrofiyhdistykselle joskus huhtikuussa 2016 parinkymmenen kissan populaatiosta. Kainon edeltävästä elämästä en itse ole hirveästi tietoa saanut. Meille ensikotiin Kaino tuli 13.6.2016 entisen ensikotikissan (nykyisen oman kissan) Ilpon kaveriksi. Kainolle oli tehty turvallinen oma paikka saunaan, jossa sai alkuun rauhoittua tästä uudesta elämänmullistuksesta. Ensimmäisenä päivänä sai vähän tehdä tuttavuutta ja harjailla poikaa. Kaino siirtyi pian asumaan sohvan alle ja oli nähtävissä vain ajoittain yöaikaan. Onneksi Kaino on omannut uteliaan luonteen ja pieni harmaa ”hiippari” alkoi pian näkyä liikkeellä myös päiväsaikaan. Kovasti poikaa pelotti alkuun kaikki ja oli kova murisemaan, sähisemään ja joskus pissatkin tuli lattialle karkuun juostessa.

Elokuussa sitten, kun Kaino oli alkanut näkyä enemmän, huomattiin turkin huono kunto ja se ajeltiin eläinlääkärissä huopaisten takkujen vuoksi, joita Kainon koko selkä oli täynnä. Pian tämän jälkeen Kaino alkoi tulla kuorestaan, hän alkoi pestä itseään, ei viettänyt aikaansa ainoastaan sohvan alla vaan myös kiipeilytelineessä sekä samalla hän rohkaistui vähän rapsutteluille leuan alta.

Vuoden vaihteessa Kaino sai KKY:n lahjoitusten kautta myös täyden hammasremontin. Ennen tätä loppuvuodesta 2016 Kainolla todettiin toisen asteen munuaisten vajaatoiminta, tämän suhteen kaikki on mennyt hyvin ja Kainolla on vieläkin vain erikoisruokavalio käytössä mikä onneksi tuntuu vielä maistuvan. Kuivaruoka on jouduttu ottamaan pois käytöstä Kainon suureksi harmiksi, koska Kainolla ei ole itsehillintää kuivaruoan syönnissä ja sitten ollaan ummella. Eläinlääkärin mukaan tämä johtuu myös munuaisten vajaatoiminnasta. Onneksi on löytynyt uutena herkkuna tämän tilalle raakaruoka.

Koittaa vuosi 2017 ja Kaino on aivan uusi kissa. Rohkeutta löytyy ja uteliaisuutta. Leikkiminen tapahtuu yksin palloilla tai sitten laservalolla, koska vielä asiat ovat jännittäviä. 13.6.2017 eli tasan vuosi siitä, kun Kaino meille tuli, hänestä tuli sitten meidän perheen ihan oma kissa. Kaino on onnistunut kaivautumaan niin syvälle meidän sydämiimme pienillä omituisuuksillaan.

Nykyään Kaino on reipas ja rohkea poika, jolla on ne omat omituisuudet. Jos vastakkain kävellään niin herralle pitää antaa tietä, että hän ei säikähdä ja syliin ei saa nostaa. Kaino rakastaa rapsutuksia ja tykkää tulla sohvalle viereen, myös sängyssä nukutaan usein vieressä. Perheemme toinen kissa Ilpo on alusta asti ollut Kainon oppaana ja turvana. Näillä kahdella on ihan erityinen suhde, jota on ollut mukava seurata. Vuoden vaihteessa perheeseen liittyi uusi kissanpentu. Meidän seniori Kaino on nykyään myös kova leikkimään ja painimaan uuden pennun kanssa, tämän jälkeen sitten hoidellaan myös vauvelin pesut ja nukutus.

Suurin ongelma Kainolle aikanaan kodin löytämisessä oli varmaan hänen pissaongelmansa, joiden kanssa vielä eletään tähänkin päivään.

Nyt vuonna 2019 Kaino on ollut meillä kolme vuotta, välillä on raskasta ja toivo loppuu, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Kaino on todella näyttänyt, miten arasta kissasta kuoriutuu omalla tavallaan reipas ja ihana perheenjäsen.