Siskokset Coco ja Indira saapuivat ensikotiin ollessaan vasta yhdeksän viikon ikäisiä. Pikkuiset olivat ulos synnyttyään joutuneet eroon emostaan ja tarvitsivat kipeästi paikkaa, jossa niistä olisi ihmisen lisäksi huolehtimassa myös aikuinen kissa.
Hipsu muutti KKY:ltä luokseni juhannuksena 2013. Se on alusta asti ollut reipas ja peloton poika, kiinnostunut kaikista ja kaikesta, aina. Hipsu tahtoo aina olla huomion keskipiste; se ujuttaa itsensä keskelle lasten leikkejä, mamin askarteluja, ihmisten keskusteluja, sukanparsimista ja päiväunia – päivätorkut ilman Hipsua ovat sula mahdottomuus ja pojan lempipaikka yhteisillä torkuilla on mamman rinnan päällä.
Meille ensikotiin Kaino tuli 13.6.2016 entisen ensikotikissan (nykyisen oman kissan) Ilpon kaveriksi. Kainolle oli tehty turvallinen oma paikka saunaan, jossa sai alkuun rauhoittua tästä uudesta elämänmullistuksesta. Ensimmäisenä päivänä sai vähän tehdä tuttavuutta ja harjailla poikaa. Kaino siirtyi pian asumaan sohvan alle ja oli nähtävissä vain ajoittain yöaikaan.
Kirjoittaja & kuvat: Marianne Heikkilä Martta tuli ensikotiini verkkaana löytöeläintalolta, talvelta piiloon. Eteisessä kissaneito
Hukka-Mirri määrää kaapin paikan tässä taloudessa. Minä en osta huonekaluja kysymättä ja pitkään miettimättä onko se Hukalle mieleen tai hyödyksi.. saako hän sen hetkessä rikki, syötyä tai revittyä kappaleiksi. Kukkien suhteen olisi jo hyvä aika luovuttaa..
Kirjoittaja: Sirkka Heikkilä | Kuvat: Minna Vuohiaho Alun perin Kaisa oli saanut pentuna kodin eräästä maatalosta, jossa
© Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry
