fbpx

Darleeppi

Monisairas kesykissapopulaatio osa 2

OSA 2 – Hammaspeikko vieraana

Onko tarkoituksellista pitää eläimiä joiden terveydenhuolto jätetään tietoisesti huomiotta? Näin kävi artikkelisarjamme monisairaspopulaatiolle. Populaation jokaisen kissan hammasongelmat ovat vakavia laadultaan: monia hampaita puuttuu, suutulehdusta, runsaasti ientulehdusta, syöpymiä, kasvaimia sekä parondiittia (=hampaan kiinnityskudossairaus). Tämä kaikki aiheuttaa kissalle kipua, jota se ei varmastikaan ulkoisesti näytä, mutta sen voi huomata esimerkiksi syömisen vaikeutena, toistuvana suun alueen kosketteluna tai ulos tuotuna kielenä. Tämänkin populaation kissat ovat säyseitä ja ihania eivätkä vastustaneet terveystutkimuksia. Ehkäpä juuri siksi, että jatkuvat kivut olivat vieneet kissojen voimat. 

Miksi hampaat menevät tällaiseen kuntoon? Ja mitä voi tehdä tämän estämiseksi?

Kissa tarvitsevat monipuolista lihapitoista ravintoa. Usein populaatiokissat ovat nähneet nälkää jo emon kohdussa ja olleet huonolaatuisella ja vähäisellä ruoalla. Luomuravintoakaan ei riitä kaikille, jos kissoja on liikaa. Kissan keho ei kehity kokonaisvaltaisesti. Populaatioiden sisäsiittoisuudesta voi johtua kehityshäiriöitä, jotka johtavat suun sairastumiseen.

Kissan suu on hyvä tarkastaa ja hammaskivi poistaa säännöllisesti, vaikkapa jokaisen rokotuskäynnin yhteydessä. Näiden kissojen suuhun ei ole kukaan katsonut.

On myös syitä, joihin hyvälläkään kotihoidolla ei voi vaikuttaa. Kissoilla epäillään olevan synnynnäinen taipumus hammasongelmiin, koska ne ovat niin yleisiä, myös kotikissoilla.  Parondiitti on tällainen salakavala sairaus joka voi johtaa hampaiden tippumiseen pois. Sairaus alkaa hoitamattomana ientulehduksena, jonka voi laukaista esim. limakalvon haavaumia aiheuttava calicivirus. Bakteerit ja plakki pääsevät ientaskuihin, jolloin hampaan ympäryksen kiinnitykset heikkenevät, hammas löystyy ja lopulta irtoaa.

Lue lisää kissojen hammassairauksista esim.

https://pissasirkus.fi/2019/09/13/kissan-hampaiden-hoito-on-osa-kissan-perusterveydenhuoltoa/

https://omaelainklinikka.fi/kissojen-hammasongelmat/

 

Suun terveydestä on välttämätön huolehtia, koska se vaikuttaa kissan yleiskuntoon. Siksi tämänkin populaation suut hoidetaan. Siihen tarvitsemme sinunkin apuasi.

Voit lahjoittaa meille:
  • Mobilepay numero 67708
  • keräystilillemme FI93 5730 0820 3289 34 (OKOYFIHH), viitenumerolla 2312

Rahankeräyslupamme numero on RA/2019/1078 29.11.2019. Rahankeräysluvan myöntäjä: Sisä-Suomen poliisilaitos

Kissanpentusyksy – pennut tarvitsevat apuasi

Nova-pentu eläinlääkärissä

 

Meillä on nyt 23 pentua ja lisää tulossa : viimeisimmät neljä emotonta tulivat ympäristöön levinneestä puoliksi hoidetusta pihapopulaatiosta.

Uusi tulokas Nova on flunssainen ja vakavasti kuivunut. Flunssapaneeli ja Fiv/Felv –testi otetaan, pentu nesteytetään, määrätään silmätippoja ja jäädään odottamaan tutkimustuloksia.

Pennun syntyminen ulos on aina katastrofi. Pentu on kaikkein haavoittuvin tartunnoille ja loisille, kun vastustuskykyä ei juuri ole, ja pentu on nähnyt nälkää jo ennen syntymää. Väiveet häädetään ja perusmadotus annetaan, mutta pienessä masussa voi kasvaa jopa leveä heisimato, jos emot ovat syöneet raakaa järvikalaa. Populaatiossa flunssat leviävät. Usein on pentu kiidätetty nesteytykseen sinne, minne aika on lennossa saatu, öisin päivystykseen. Pieneen suuhun annostellaan minimit lääkkeitä. Ensikoti laittaa herätyskellon soimaan ja herää lämmittämään emonmaitovastiketta tietyin välein.
Haasteet ovat suuret, mutta ilo sitä suurempi, kun pentu saadaan pelastettua elämälle. Pentu rokotetaan, sirutetaan ja luovutetaan 14 viikon iässä.

Tähän mennessä on kulunut melkoisesti varoja. Autathan meitä laittamalla pienen summan tilille FI93 5730 0820 3289 34, viestiksi Pennut. Helppo tapa lahjoittaa on MobilePay, numero 67708.

Keräyslupamme numero on RA/2019/1078, 29.11.2019 (Sisä-Suomen poliisilaitos)
Meitä voit auttaa myös shoppailemalla , katso lisää https://kky-ry.fi/kauppa/. Sieltä löydät lahjoituksena tulleita yksilöllisiä käsitöitä, ekotuotteita ja muita fanituotteita.
KIITOS, KUN AUTAT!
P.S. Novan Fiv/Felv –testi oli negatiivinen! Nyt toivotaan parasta kaiken muun suhteen. Nova artikkelin alkupäässä (kuva Laura), kansikuvana ensikodissa syntynyt Pihka (kuva Juudi).

Kissa + kasvit = ?

Viime vuosina huonekasveista on tullut alati trendikkäämpiä. Oli kyseessä urbaanin viidakon luominen kotiin tai viehtymys aitojen leikkokukkien muodostamaan kimppuun ruokapöydällä tai kenties juhlissa lahjaksi tuotu viherkasvi, saattaa pahaa-aavistamaton kissanomistaja tietämättään tuoda tai sallia talouteen kissalleen vaarallisen kasvin. Kissalle myrkyllisiä kasveja on lukemattomia: peikonlehdet, palmuvehkat, araliat, kultaköynnökset, muratti… Kyllä, juuri ne suosituimmat huonekasvit voivat olla kissalle jopa tappavan myrkyllisiä.

Ilmeisen yleistä on myös se, että talouteen vieraaksi tuleva henkilö tuo tietämättömyyttään lahjaksi kukkakimpun, joka koostuu liljoista tai jossa on liljoja. Ele tuntuu lahjansaajasta mukavalta ja kimppu halutaan asettaa esille. Mutta jopa liljan siitepöly voi aiheuttaa kuolettavan myrkytyksen kissalle. Mukava ele, jonka tarkoitus oli herättää hyvää mieltä, saattaakin koitua lahjansaajan perheenjäsenen kohtaloksi. Liljoja ei tulisi siis koskaan tuoda kissatalouteen, ei edes paikalle joka on kissan ulottumattomissa. Mitä kasveja tai kukkia sitten kissatalouteen VOI tuoda?

Kasveista innostunut omistaja saattaa huojentua kuullessaan, että vaikka iso osa suosituimmista viherkasveista ovat kissoille myrkyllisiä, on kasvivaihtoehtoja kissatalouteenkin silti monia.

On hyvä huomioida, että joidenkin kasvien kohdalla on eri lähteiden välillä eroja myrkyllisyydestä puhuttaessa. Esimerkiksi suosittu kultapalmu on merkitty suomenkielisen incat:in sivustolla myrkylliseksi, mutta ASPCA:n sivuilla kultapalmu on merkitty myrkyttömäksi. Olennaista lienee myrkyllisyyden aste: jotkut sivustot merkitsevät myrkylliseksi vain vakavia myrkytyksiä aiheuttavat kasvit ja osa myös lieviä myrkytysoireita aiheuttavat. Aina on kuitenkin parempi katsoa kuin katua. Epävarman kannattaakin aina hakea googlesta ”*kasvin suomenkielinen nimi* kissa” tai ”*kasvin englanninkielinen nimi* cat” tai ”*kasvin tieteellinen nimi* cat” ja katsoa tieto esimerkiksi juuri incat:in tai ASPCA:n sivuilta. Kirjoittaja itse käyttää ensisijaisesti ASPCA:ta varmistaessaan uuden kasvitulokkaan turvallisuuden, sillä sivulla on usein näkyvissä myös myrkytyksen aiheuttava yhdiste, kuten kalsiumoksalaatit, joita esiintyy esimerkiksi viirivehkassa. Kissaliiton sivuilta löytyvä linkki HUS:in listaukseen myrkyllisistä kasveista ei kuitenkaan ole erityisen hyvä lähde, sillä HUS:in lista on myrkytystietokeskuksen luoma lista, jolle on listattu nimenomaan ihmiselle myrkyllisiä kasveja, ei kissalle. Tuolla listalla esimerkiksi aiemmin esiin tuotu lilja, joka on kissalle tappavan myrkyllinen on listattu myrkyttömäksi – mitä se ihmiselle onkin.

Mutta siirtykäämme nyt niihin turvallisiin kukkiin: lahjakimppua miettivän kannattaa siirtää huomionsa näyttävistä liljakimpuista herkempiin ruusukimppuihin. Ruusut (Rosa) ovat kissoille myrkyttömiä ja näiden lehtien pieni napostelu ei tule koitumaan kissakaverin kohtaloksi. Näyttävää pirteää kimppua etsivä voi puolestaan hyvillä mielin tuoda kissatalouteen auringonkukkakimpun. Myös phalaenopsis-orkideat, eli perhoskämmekät ovat turvallisia. Orkideaa ostaessa on huomioitava, että myrkyttömiä ovat juuri tämän tietyn lajikkeen edustajat. Muiden lajikkeiden kohdalla ja myös tässä turvallisiksi mainittujenkin kohdalla on viisasta kuitenkin tarkistaa asia vielä erikseen.

Entäs viherkasvit sitten? Voiko kissanomistaja silti tuoda luontoa kasvien muodossa sisälle? Ilman muuta. Kunhan tarkistaa aina kasvin turvallisuuden, ennen sen kotiin tuomista, on täysin mahdollista luoda kissakotiinkin viidakkofiilistä. Turvallisia kasveja ovat esimerkiksi kiinanruusu (Hibiscus), kaarisulkasaniainen (Nephrolepsis exaltata), jotkin muorinkukat (Peperomia), piileat (Pilea), banaani (Musa), soihtuköynnökset (Aeschynanthus), posliinikukat (Hoya) sekä maranta-heimon kasvit maijat, matit ja leenat (Calathea, Maranta, Stromanthe) ovat kaikki kissakaverille turvallisia kasveja – ja nämä vain esimerkiksi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että myrkyttömänkin kasvin järsiminen liiaksi voi ärsyttää kissan vatsaa.

Mikäli kissanomistaja kuitenkin välttämättä haluaa tuoda talouteen kissalle potentiaalisesti vaarallisen kasvin on hyvä toimia samoin kuin lasten ja lääkkeiden kanssa: aivan kuin lääkkeet tulee säilyttää lasten ulottumattomissa, on vaarallinen viherkasvi asetettava kissan ulottumattomiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi korkeaa hyllyä, jonka päälle kissa ei pääse hyppäämään tai amppelia. Suurempia kasveja voi nostaa kissan ulottumattomiin korkeilla kasvijalustoilla. On kuitenkin aina omistajan vastuulla varmistaa, että kasvin sijoituspaikka todella on sellainen minne juuri omistajan kissa ei pääse ja, että myrkyllisestä kasvista ei pääse tippumaan lehtiä lattialle, josta kissa voi ne tassuihinsa saada.

Lähteet:

https://www.aspca.org/pet-care/animal-po1ison-control/toxic-and-non-toxic-plants

http://incat.fi/kissatietoa/terveys/myrkyllisia-kasveja/

https://evidensia.fi/hoitovinkit/kissalle-myrkylliset-kasvit/

https://www.petmd.com/dog/care/safe-flowers-dogs-cats

https://fi.care.com/verkkolehti/elaimet/25-kissalle-myrkyllista-kasvia/